Minulla on tässä vieressäni Buffalon pormestarin kirje halloweenin vietosta. Iloiseen karkkijuhlaan on liittynyt viime vuosina myös vandalismia. Hän kehottaa naapurustoja ehkäisemään murtoja ja muita tihutöitä seuraavin varotoimin: Laitetaan oveen lappu, että jekuttelu ja herkuttelu loppuu kahdeksalta. Ei sammuteta valoja, ettei se houkuttelisi vandalisteja. Sen sijaan oveen voi laittaa lapun karkkien loppumisesta. Naapureiden tulisi järjestää keskenään katupartiointi halloween-illaksi. Partiolla tulisi olla taskulamput. Kaikesta epäilyttävästä pitää soittaa 911-hätänumeroon. Hmm, toivottavasti pippalot sujuvat tämän kuun viimeisenä torstaina hyvin... Pojat odottavat kovasti, että pääsevät pikku merirosvoina sanomaan "trick or treat". Pitää vielä selvittää, miten aikaisin oviin koputtelun voi aloittaa ja voiko keppostella, jos karkkia ei tulekaan. Pojat suunnittelivat jättävänsä hiekkaa oven taakse, jos jäävät ilman karkkia. Mitähän tästä vielä tulee?
***
Viikon aikana olen kerännyt ainakin sata leppäkerttua, jotka ovat tulleet sisälle parin ikkunan raosta. Ensin heitin noita ötököitä ulos, mutta sittemmin ne ovat kokeneet karmeamman kohtalon, kun aloin epäillä, etteivät ne yhdestä kerrasta luovuttaneet. Ihmettelen silti, miten ne tajuavat tulla porukalla sisälle. Nytkin niitä on yhdessä katonkulmassa kasassa, ilmeisesti talviunilla.
***
Terveisiä Suomeen ja kiitoksia postissa tulleista lakritseista ja vieraiden tuomista salmiakeista! Lakritsit on jo syöty. Salmiakkeja menee pikku hiljaa. Täällä on silti sen verran hyvä ruokakauppa, että Pandan lakritseja löytyy. Salmiakkia saisi kuulemma Kanadan puolelta. Ruisleivän voi tilata New Yorkista.
***
Illalla soi puhelin, vastasin, mutta toisessa päässä oli pari sekuntia hiljaista. Sitten koneääni alkoi muistuttaa, että olen varannut lääkäriajan ja pyysi painamaan numeroita, jos olen tulossa, peruutan ajan tai haluan vaihtaa aikaa. Aika hyvä automaattimuistutuspalvelu!
***
Naapurin toista viikkoa kestänyt kattoprojekti on valmis. Oli hurja seurata työmiesten keikkumista hyvin kaltevalla katolla. Heillä ei ollut mitään köysiä tai taljoja, eli työturvallisuus oli niin ja näin. Kerran yksi mies seisoi katonharjalla talon päädyssä ja nosteli suurta pressua, johon tuuli tarttui kuin purjeeseen. Mies huojui muttei onneksi pudonnut. Huh. Tästä tuli mieleen, että yksi sähkömies teki hommia puujalkojen kanssa, kun ei muuten ylettynyt kattoon. Luova keksii keinot...
***
Sain eilen ison A:n koululta pyykättäväksi muovipussillisen ruokaliinoja ja muita liinoja. Tänään vein ne viikattuna koululle. Mitenköhän suomalaisissa Steiner-kouluissa toimitaan? Onkohan siellä pyykkivuoroja? Ihan mielelläni pyykkäsin, ei siinä mitään. Varainkeruussakin olen edistynyt. Olen jo myynyt kaksi kalenteria. Appelsiinejakin taitaa mennä muutama kori. Hejjaa!
***
Hyvä lukija, minulta saa kysellä ja kommentteja lähetellä. Onko sinulla juttuaihe mielessä? Mistä haluaisit lukea? Paina alla olevaa kommenttikohtaa ja kirjoita. Kiitos!
Kiitos kurpitsaresepteistä. Ajattelin jotakin niistä kokeilla kun täälläkin on kurpitsakausi meneillään, vaikka omat jo pellolla paleltuivatkin. On ollut mukava lukea blokiasi ja Kirsiltä jo tivasin myös kuulumisiasi. Hyvää jatkoa sinne ja nauti tuosta carpe diem olotilasta ei se ikuisuuksia kesta ja itse haluaisin siihen jo pikkuhiljaa päästä mutta muutama vuosi vielä töissä meneekin. Terv. entiseltä työpaikalta työpöydän toiselta puolen Arjalta.
VastaaPoistaKiitos terveisistä! Lainasin kirjastosta ison kansion suosituimpia reseptejä. Eilen tein pinaattivuuan uunissa; hyvää tuli. Ohje oli 30 - 40-luvulta. Silputtua pinaattia, sipulia plus munaa, maitoa ja juustoa. Lähes tunnin verran oli uunissa, ja sitten murustelin päälle sämpylän murusia ja juustoraastetta. Annoin olla uunissa vielä 10 minuuttia, kunnes juusto alkoi rusehtaa. - Mukavaa talven alkua sinne! Taitaa vauhtia piisata, kun talo on täynnä porukkaa. Terveisiä kaikille!
VastaaPoistaK