perjantai 21. helmikuuta 2014

Vanhan miehen elämänohje kolikossa

$1=0,74 € ja 1 €=$1,36, suunnilleen.
Täällä sataa toista päivää vettä, ja lumilinnastamme ei ole enää kuin matalat seinät jäljellä. Kävin poikien kanssa kävelyllä, etteivät he talloisi pihaa ihan kuramössöksi. Pojat hyppivät kävelyteiden syvissä lätäköissä ja huitoivat puumiekoillansa.

Matka eteni välillä juosten, kunnes eräästä pihasta vanha mies kutsui isoa A:ta luokseen. En kuullut, mitä muuta mies sanoi, koska olin pikku A:n kanssa kaukana perässä. Iso A odotti meitä, jolloin mies sanoi minulle, että hän haluaisi antaa jotain pojille. Vanha mies istui rollaattorin aisalla jäänsärkemistyökalu vieressään. Tervehdin miestä ja pyysin poikia mukaan.

Mies ojensi pojille dollarin kolikot ja sanoi, että kolikon sanat pitää lukea tarkasti. Lukemalla ja lukemalla ja uusia sanoja opettelemalla menestyy elämässä. "Kirjasto on aivojen ravintola", hän julisti. Hänellä itsellään on kaksi poikaa ja yksi tytär. Toinen pojista on yhden sairaalan johtava lääkäri. Kun poika oli kolmivuotias, mies opetti hänet lukemaan. Niin kauan poika tavasi yhtä kirjaa, kunnes osasi sen ulkoa.

Kiitimme kovasti. Sanoin, että pojat käyvät kerran viikossa lähikirjastossa, josta pitävät paljon. Mies sanoi, että hän jakaa aina näkemilleen lapsille dollarit, jotta nämä muistaisivat, että aivoja pitää ruokkia, jotta elämässä pärjää. "Kirjat ovat aivojen ruokaa."

Dollari täynnä merkityksiä


Tutkin kotona poikien saamia kolikoita. Molemmat dollarit on lyöty vuonna 1979. Toisella puolella lukee "liberty" eli vapaus ja "In God we trust" eli "Jumalaan uskomme". Toisella puolella luki valtion ja arvon lisäksi latinaksi "E pluribus unum" eli "Monesta yksi", mikä viittaa monien osavaltioiden muodostamaan ykseyteen.

Mutta mitä näkyy kuvissa? Kuvan nainen on Susan B. Anthony, joka ajoi naisten oikeuksia 1800-luvulla ja jonka työllä oli suuri vaikutus naisten äänioikeuden saamiseksi 1900-luvulla. Kiinnostava yksityiskohta hänen elämässään on myös se, että hän oppi lukemaan 3-vuotiaana ja hän sai koulun lisäksi kotona oppia isältään. Anthonysta tuli opettaja, joka alkoi ajaa naisten palkkojen nostamista, sillä tuohon aikaan miesopettajat tienasivat nelinkertaisesti naisiin verrattuna. Anthonysta tuli suosittu kansalaisoikeuksista puhuja. Hän perusti lehden naisten vallankumouksen edistämiseksi.

Helmikuun 15. päivä on nimetty hänen muistolleen. Tosin en huomannut viime viikon lauantaissa mitään ihmeellistä, sillä naisen kunniaksi ei ollut juttua sanomalehdessä eikä hänen varjollaan oltu kehitelty alennusmyyntejä tai muutakaan näkyvää kampanjaa.

Kolikon toisella puolella kotka laskeutuu Kuun pinnalle, ja kaukana takana näkyy pieni Maa. Se on vertauskuva Apollo 11:nnen Kuu-lennolle. Kolikon 11-kulmainen muoto viittaa myös Kuun pinnalle jätettyyn samanmuotoiseen säiliöön, johon on talletettu hyväntahdonterveiset 73 valtion johtajalta. Suomelta ei ole terveisiä.

Valkopäämerikotka on Yhdysvaltain kansallislintu, joka näkyy tärkeissä asiakirjoissa ja leimoissa. Kotka on merkinnyt Amerikan alkuperäisasukkaille eli intiaaneille pyhää lintua, jolla on yhteyksiä korkeimpiin voimiin. Kotkaan on liitetty myös kunniaa ja rauhaa kuvaavia merkityksiä.

Tämän vuosina 1979 - 1981 ja 1999 painetun dollarin kolikon suunnitteli Frank Gasparro. Kolikko ei ole ollut kovin suosittu, koska sitä on vaikea erottaa toisista kolikoista.

Linkkejä


Anthony-kolikko http://en.wikipedia.org/wiki/Susan_B._Anthony_dollar
Susan B. Anthony http://en.wikipedia.org/wiki/Susan_B._Anthony
Apollo 11:nnen hyväntahdonviestit http://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_11_Goodwill_Messages
Kansallislintu http://en.wikipedia.org/wiki/Bald_eagle#National_bird_of_the_United_States

P.S. Tekikö kukaan lukijoista viimekertaista Presidentti-visaa? Miten meni? :)

maanantai 17. helmikuuta 2014

Presidentin päivän visa

Buffalon liepeiltä on kotoisin kaksi Yhdysvaltain presidenttiä. Arvaa ketkä? Alla on lisävihjeitä. Aloitamme siitä presidentistä, joka oli vallassa ensin. (Veikkaan, että tässä visassa ovat vahvoilla 40 - 50-luvuilla syntyneet. Eikös heidän pitänyt näitä presidenttilistoja opetella ulkoa?) Tsemppiä visaan, ei saa katsoa etukäteen netistä.

Henkilö A
  • Hän oli presidentti Zachary Taylorin varapresidentti, ja Taylorin kuoltua hän pääsi Yhdysvaltain 13. presidentiksi. (5 p)
  • Hän ei tiennyt, miten suhtautua orjuuteen. Toisaalta orjakauppa kiellettiin ja toisaalta karanneet orjat piti ottaa kiinni. Hän rakennutti rautatieverkostoja ja kasvatti taloutta. Hän kuoli Buffalossa 1874. (4 p)
  • Hänen sukunimensä alkaa F-kirjaimella. (2 p)
  • Suora käännös hänen sukunimestään on "täytä enemmän". (1 p)
Henkilö B
  • Tämä toinen visamme henkilö toimi Buffalon pormestarina ja New Yorkin kuvernöörinä ennen presidenttiyttä. Hän valittiin 22.:ksi ja 24.:ksi presidentiksi, mikä on poikkeuksellista. Välissä oli Benjamin Harrison. (5 p)
  • Presidenttikausinaan hän pyrki alentamaan hallituksen menoja, käytti paljon veto-oikeuttaan ja joutui toimimaan pahan talouskriisin aikana, jolloin työttömyysprosentti nousi lähelle 20:ta. Hänen viimeiset sanansa kuollessaan vuonna 1908 olivat "olen niin kovasti yrittänyt tehdä oikein". (4 p)
  • Hänen sukunimensä alkaa C-kirjaimella. (2 p)
  • Yksi USA:n parhaimmista.
  • Hänen mukaansa on nimetty yksi kaupunki Ohiossa. Sen nimi päättyy suomeksi "maahan". (1 p)

Aika vaikea visa. Vai oliko? Vastaukset ovat ihan alinna. Saa kommentoida. Melko hiljaista täällä on viime aikoina ollutkin joulunaikaan verrattuna. Huomaa, että väki tekee työtä. Se on hyvä.

Linkkejä


Lincoln http://fi.wikipedia.org/wiki/Abraham_Lincoln
Fillmore http://fi.wikipedia.org/wiki/Millard_Fillmore
Cleveland http://fi.wikipedia.org/wiki/Grover_Cleveland
(Lyhyesti Lincolnista ks. blogikirjoitus 7.7.13 Ajatuksia lenkiltä.)

On vastausten aika: henkilö A on Millard Fillmore ja henkilö B Grover Cleveland. Olisin itse saanut ehkä yhden pisteen tästä visasta.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Poliisi uhkasi putkalla

Itku pitkästä ilosta. Näin se meni: Olimme viettäneet kivan aamupäivän Niagaran putouksia katsellessa ja sitten iltapäivällä menimme Delawaren puistoon Hoyt-järven jäälle luistelemaan.

Olimme nimittäin eilen hiihtoreissulla nähneet, kun jäällä pelaili ja luisteli nuorta porukkaa. Tänään ostimme Niagaran-reissultamme pojille jääkiekkomailat, jotta vihdoin he pääsisivät kiekkoilemaan, mitä olivat kovasti toivoneet. Otimme lumilapion mukaan kentän kolausta varten.

Hyvät pelit käynnissä järven jäällä. M:n ostamalla koottavalla tuolilla oli vihdoin käyttöä.

Jäälle kolatut kentät olivat tänäänkin täydessä käytössä, joten aloitin sitten niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Mies vaihtoi pojille luistimet. Sitten oli vuoron vaihto. Mies jatkoi kolausta, ja minä pääsin luistimille. Pikku hiljaa saimme mukavan kokoisen kentän aikaiseksi, ja pojat olivat intona.

Jää oli vahvaa, tummaa jäätä, ja yllättävän tasaista. Aurinko paistoi mukavasti, ja kaikilla oli kivaa. Yksi nainen parin lapsensa kanssa tuli katsomaan, miten kestävää jää on, ja ihmettelemään, miten uskallamme olla siellä. Mikäs tässä - jää on ainakin kymmenen senttiä vahva.

Meillä oli oikein hauskaa. Mutta tunnin kuluttua, kun aurinko alkoi hiljalleen laskea, rantaan ilmestyi kaksi mustapukuista naista. He huusivat, että pois sieltä jäältä ja osoittivat sanat kaikille luistelijoille, myös meille. Sitten iso A kuuli myös muuta. Hän kysyi minulta: "Äiti, viedäänkö meidät nyt vankilaan?" No, niin. Siellä se poliisi huuteli laittavansa kaikki putkaan ja käsirautoihin.

Ei muuta kuin äkkiä kamat kasaan ja kengät jalkaan. Rannalla kysyin poliisilta, onko täällä jokin aikaraja vai mikä. Hän totesi, ettei jäälle vain yksinkertaisesti saa mennä turvallisuusseikkojen takia. Sanoin, etten tiennyt säännöstä, ja totesin, että rannalla on vain uintikieltomerkki. Poliisi vastasi, että voimme kyllä puistossa viettää aikaa, mutta jäälle emme enää saa mennä. Selvä se sitten.

Mies, joka tuli pikku A:n kanssa jäljessä, kysyi toiselta poliisilta, mistä on kyse. Nainen sanoi, että jos hän vielä kerran näkee miehen jäällä, hän ottaa henkilötiedot talteen ja vie putkaan. Että silleen. Pikku A järkyttyi, vaikkei ihan kaikkea englantia ymmärtänytkään. Iso A itki koko matkan kotiin, että Amerikassa on tyhmiä sääntöjä ja Suomesta pitää tuoda poliisit tänne.

Täällä on vapauskäsitys ja omalla vastuulla -ajatus niin erilaisia kuin Suomessa. Me emme kuitenkaan enää mene tuonne jäälle, mutta minä pidän slti peukkuja college-nuorisolle ja salaa hykertelen, kun he joka päivä uhmakkaina nauttivat talvesta jäällä. Ehkäpä tuossa luistelijoiden ja poliisien vuosittaisessa kissa - hiiri-leikissä hiiret voittavat lopulta.

Amerikan-putoukset hyisessä sumussa.

lauantai 15. helmikuuta 2014

Buffalon neljä vuodenaikaa

Olen valinnut tähän muutamia kuvia viime vuoden keväästä alkaen tähän talveen. Kevät on kaunista aikaa kukkivine puineen. Haluamme nähdä sen uudestaan ja olemme täällä kolmisen kuukautta aiottua pidempään. Muutamme sitten kesäksi Suomeen.

Keväällä kanadanhanhet saapuvat Tifft Nature Preserve -luonnonsuojelualueelle.
Magnoliat, kirsikkapuut ja muut koristepuut kukkivat kauniisti. Runsaat sateet nopeuttavat kevään tuloa.
Buffalo kylpee kesäauringossa. Kaupungintalon pyöreä huippu näkyy vasemmalla.
Kesällä ihmisiä kannustetaan liikkumaan. Kuntoilutapahtumia piisaa.
Syksy on yhtä halloweenia aina kiitospäivään asti. Juhlista otetaan kaikki irti.
Delaware Parkin Hoyt Laken vuokrattavat veneet syysmaisemassa.
Talvella monet kolaavat kävelytieltä lumet ajotielle. Yleisesti liukastellaan nastattomilla renkailla.

Tyypillinen talvi näyttää kuulemma tällaiselta, vähälumiselta. Monet ihmiset pysyttelevät sisätiloissa.

torstai 13. helmikuuta 2014

Hyvää ystävänpäivää

Be My Valentine -tekstejä näkyy mainoslehtisissä ja kauppojen sesonkituotteiden kyljissä. Ei liene yllätys, että tätä ystävänpäivää on alettu mainostaa jo heti uudenvuodenjuhlien jälkeen. Mutta oli tuossa välissä kynttilänpäivä, jonka kunniaksi pojat tekivät omissa eskareissansa kynttilät mehiläisvahasta. Niitä ei olla maltettu polttaa vielä. Tänään teimme kuitenkin ystävänpäivän kunniaksi keksejä. Pojat koristelivat ne hienosti. Lopusta löydät ohjeen.

Valentinen ja ystävänpäivän historiaa


Fazerin sininen oli liimana.
Tämä on omaa tulkintaani katkonaisista lähteistä. Kaikki tuntuu lähtevän siitä, kun muinaiset antiikin roomalaiset juhlistivat puhdistautumista ja hedelmällisyyttä kunnioittamalla villin luonnon jumalaa Faunusta sekä myöhemmin avioliiton jumalatarta Junoa ja luonnon jumala Pania. Papit hilluivat alasti, ja myöhemmin nuoret miehet läiskivät vastaantulijoita vuohennahoilla hedelmällisyyttä lisääkseen. Melko selvät parinmuodostussignaalit, sanoisin.

Tuo kristittyjä ärsyttävä pakanallinen läiskintä heijastui myös heille tärkeään Valentinuksen - pyhän papin tai piispan - päivään, jota vietettiin samoihin aikoihin. Kirkonmies Valentinuksesta tuli pyhimys, koska hän oli tukenut rakastavaisia. Hän oli vihkinyt aikoinaan salaa roomalaisia sotilaita avioliittoon. Armeija ei nimittäin halunnut maksaa sotilaille lisää palkkaa sen takia, että he alkavat pariutua, tai sitten se ei halunnut, että nuoret miehen kieltäytyisivät palveluksesta. Joka tapauksessa keisari surmautti Valentinuksen. Rakkauden sanoma jäi silti elämään.

Hedelmällisyysjuhlien nakuili ärsytti kuitenkin keisari sen verran, että lopulta Faunuksen alastomat papit määrättiin uusien siveyslakien mukaisesti pukeutumaan, ja viimein vain Valentinuksen päivä oli elinvoimainen.

1800-luvulla alkoi korttibuumi, joka jatkuu yhä. Suomeen päivä ei rantautunut rakastavaisten juhlana, vaan se 1980-luvulla lavennettiin ystävänpäiväksi.

Buffalo Cookies (eli Buffalo-keksit)


Vatkaa yhteen
  • 1 kuppi voita ja
  • 1 kuppi sokeria.
Lisää joukkoon
  • kananmuna.
Lisää vielä:
  • 1 tl vaniljaa (tai 3 tl vaniljasokeria)
  • 1/2 tl suolaa
  • 2 1/2 kuppia jauhoja

Sekoita kunnon taikinaksi ja laita viileään 3 - 4 tunniksi.

Laita sitten uuni kuumenemaan 175 Celsius-asteeseen. Kauli taikina sopivan ohueksi ja ota siitä puhvelin muotoisella muotilla paloja. Paista noin 8 - 10 min tai kunnes keksit hieman saaneet väriä. Voit kuorruttaa tai koristella keksit muuten.

Kuorrutus


  • 3/4 kuppia tomusokeria
  • 1 rkl sulaa voita
  • 1 rkl maitoa
  • 1/2 tl vaniljaa (tai vanilliinisokeria)
  • 1/4 tl sitruunamehua

Yhdistä kaikki ainekset ja sekoita tasaiseksi.

Linkkejä


Ystävänpäivästä http://fi.wikipedia.org/wiki/Yst%C3%A4v%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4
Pyhästä Valentinesta http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/3167/pyha_valentinus_tuki_rakastavaisia
Suomalainen näkökulma http://oppiminen.yle.fi/juhlapaivat/ystavanpaiva-142

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Umpihankihiihtoa ja olympiahenkeä

Vaahterat kysyvät auringolta, missä on kevät.

Pojat ovat ehtineet hiihtää jo viisi kertaa tänä talvena. Meidän aikuisten vuoro oli sitten tänään. Piti tyytymän laduttomaan maastoon, kun ei viitsitty ajaa kahta tuntia latureittien ääreen. Ei muuta kuin Delawaren puistoon umpihankeen. Iso A lähti vetämään innokkaana joukkoamme tallottua polkua pitkin.

Yksi mies kahden koiransa kanssa seisoi suu auki ihmetellen menoamme, tai oikeammin pienten vauhtia. Kun olimme kohdalla hän sai sanotuksi, että poikien pitäisi olla Sotshissa, kun he ovat niin taitavia. Totesin siihen selitykseksi, että olemme Suomesta, ja mieheni lisäsi, että siellä pienten koululaistenkin pitää hankkia sukset liikuntatunneille. No ilmankos, pohti mies.

Go, go boys!

Meidän pikkuistemme vauhti oli tosiaan melko reipas. Pikku A meni sitkeästi isonveljen perässä. Omat nanosukseni olivat kuin tervatut uudessalumessa, mikä meinasi alkaa harmittaa/(harmittamaan). (Terveisiä muuten Suomen kielitoimistolle...) Luulenpa, etten saa mistään täältä ostettua suksivoiteita, kun murtomaahiihto on vain harvojen hupia. Suomeen jäi se luistospray, jota ei rahtiin saanut ottaa.

Televisiosta olemme seuranneet jälkilähetyksinä Sotshin tapahtumia. Pojat tuttuun tapaansa taas ilmoittivat, että sitten isona he hiihtävät ja laskevat ja menevät olympialaisiin. Sopiihan se.

Pojat olisivat halunneet kokeilla suksillaan samaa Shakespeare-kukkulan pulkkamäkeä, jossa aamupäivällä kävimme laskemassa pulkalla. Se olisi kuitenkin ollut liian vaarallista. Ymmärrän kyllä, että olympialaiset innoittavat pieniä uusiin asioihin, mutta Enni Rukajärvikin on varmasti aloittanut pienistä mäistä.

Aamupäivällä pulkkamäessä mieheni keskusteli asustuksesta päätellen jonkun Sabres-fanin kanssa.  Tyyppi totesi jotenkin jännästi olympialaisista, että sinne halutaan tuoda sellaisia lajeja kuin lautailu, jottta amerikkalaiset saisivat helposti mitaleja. Hmm, vai niin. Onnea kuitenkin kaikille mitalisteille, toivotamme me.

Onkohan joku mennyt suksilla töihin?

tiistai 4. helmikuuta 2014

Mitä nainen duunaa?

On herännyt kysymyksiä, mitä se nainen siellä tekee, kun lapset ovat hoidossa ja mies töissä. Eikös hän opinnotkin saanut tehtyä jo kesällä? Juu, kyllä sai. Ne hän teki huvikseen. Sitten tuli vieraita, ja käytiin lomamatkoilla. Kunnes tapahtui jotain käänteentekevää...

Hän creaa sivui


Tarttis tehdä jotain! Ja niinpä hän alkoi lokakuussa kirjoittaa kirjaa. Ihan totta. Hän ajatteli , että nyt tai ei koskaan. Ilman mitään sensuuria antaa palaa. Ainakin hän yrittää kovasti. Tavoite on 20 sivua kuussa toukokuun loppuun asti. Nyt hän on 20 sivua tavoitteestaan jäljessä, mutta tekstiä silti syntyy.

Kriitikko hänen sisällään silti heräsi 60:nnen sivun kohdalla, kun hänen tuli luettua, minkälaista tuotosta oli syntynyt. Aikamoista, hmm, no jaa... Sisäisen kriitikon sysäsi (ehkä onneksi?) syrjään luova hulluttelija, joka sanoi, että keskeneräistä ei saa arvostella. Sitä paitsi eihän sitä koskaan tarvitse julkaista. Kriitikko oikaisee, että sitä ei kukaan halua julkaista. Oli miten oli. Lopussa voi sanoa, että tulipahan tehtyä.

Hän inspiroi tauluu
Hiljaa jotain tulee... (Kuva Rob Lynch, rajaus nainen)


Siitä innostuneena luova hulluttelija keksi, että pitää myös maalata oikea taulu, ei mitään suttuja paperille vaan kunnon taulupohjalle. Niinpä hän inspiroitui ja lähti Buffalo Art Studioon Rob Lynchin akryylimaalauskurssille improvisoimaan. Toinen kerta oli tänään. Ja hän maalaa pääkalloa. Ai, hurja. Aviomies sanoi, ettei hän mitään kalloja seinille halua, ja mistä nuo ideat kumpuavat.

Idea kuin idea. Lopussa voi sanoa, että tulipahan tehtyä. Taiteilija-opettaja oli kyllä ihan innoissaan tämän naisen lihaisasta anatomiatutkielmakehitelmästä ja nappasi oheisen valokuvan. Muut maalasivat valokuvasta taloa, kissaa, omakuvaa, ruusuja, maisemaa... hienoja realistisia kuvia. Noh, tämä nainen on valmiista kuvista vapaa. Sisäinen kriitikkokin sanoo, että maalatkoon mitä huvittaa.

Kriitikko kuitenkin ihmettelee, miksei hän tajunnut aikaisemmin aloittaa näitä juttujansa. Olisi ehtinyt tehdä jo vaikka mitä ja nauraa itsellensä monet monituiset kerrat. Mutta ei omenakaan hoputtamalla kypsy, sanoo nainen. Nyt odotellaan, milloin omenat putoavat ja miten niille käy. On se jännää, hehkuttaa sisäinen luova hulluttelija.

Linkkejä


Taidestudiossa on muuten hienoja näyttelyitä menossa, katso tästä http://buffaloartsstudio.org/
Taiteilija Rob Lynchin kotisivuilla on nähtävää, katso http://welcometosound.virb.com/ ja valitse esim. Available Works ja siitä Portraits eli potretit

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Super Bowlia ja miljoonayleisöä

Aika iso osa Amerikkaa on tätä amerikkalaisen jalkapallon finaalia odottanut. Ainakin peliä on hehkutettu viikkotolkulla, ja pelitapahtuman ympärillä pyörii valtava bisnes. Äkkiseltään laskien pelkillä tv-mainostuloilla tulee satoja miljoonia dollareita, kun yksi puolen minuutin mainos maksaa neljä miljoonaa.

Joukkueiden arvot liikkuvat 900 miljoonan tienoilla. Parhaimmat pelaajat tienaavat 20 miljoonaa kaudessa. Heidän naamansa näkyvät myös pelitaukojen mainoksissa, milloin missäkin yhteydessä. Mutta nyt ei pelata rahasta. Nyt on kyseessä kunnia ja historian lehdille pääsy.

Vastakkain ovat Seattle Seahawks ja Denver Broncos. Kauden kovin hyökkäys ja kovin puolustus. Jännä peli, muttei kuitenkaan. Näyttää nimittäin siltä, että peli päätttyy merihaukkojen murskavoittoon. On ne nopeita. Pärjäisivät satasen matkalla hyvin ja varmasti rikkoisivat Suomen-ennätyksen. Ja on ne isoja. Kovan, vain tosi kovan harjoittelun tulosta.

Päätän olla hevosten eli broncosin puolella, koska he juoksivat estradille kauniin, valkoisen hevosen perässä. Myöhemmin tosin huomaan, että toinen joukkue on tuonut kalasääsken mukanaan. Aikamoista showta. Ilotulituksia, konsertti puoliajalla, armeijan läsnäoloa...

Armeija käyttää tehokkaasti hyväkseen kaikki pelin tauot. Ennen peliä kerrataan perustuslakia. Yhdysvaltain ykkösrouvat kertovat, miten tärkeää on, että jotkut perheineen uhrautuvat maan puolesta ja vartioivat kansakunnan etuja ja kunniaa maailman eri kolkissa. Tusinan verran helikoptereita lentää areenan yli. Afganistanissa olevat joukot seuraavat peliä. Lähetetään terveisiä perheelle kotimaahan.

Ehkä joku näistä Buffalo State Collegen amerikkalaisen jalkapallon pelaajista on joskus lajin huipulla.

Pallokentällä törmäillään, mutta kenellekään ei onneksi ole käynyt pahasti. Pari tyyppiä lutkuttaa hammassuojaansa kuin tuttia. Hassun näköistä. Miehet heittäytyvät kasoihin ja välillä taputtelevat toisiaan takalistoon.

Vähän harmittaa pelinrakentaja Manningin puolesta. Miehellä täytyy olla kovat paineet. Peli on 43 - 8. Pahalta näyttää. Mutta ei peli hyvin alkanut. Hevoset tekivät oman maalin heti alkuun. Merihaukat väistelevät ja näyttävät ketteriltä. Hevoset jäävät odottamaan taklausta eivätkä onnistu kuvioissaan.

Tunnin mittainen peli venyy helposti kolmeen tuntiin taukoineen ja mainoskatkoineen. Välillä tulee pelottavia mainoksia, joiden aikana pojat ovat pitäneet silmät kiinni. Elokuvamainoksissa ammutaan käsiaseilla, vampyyrit hilluvat kauloilla, kiilusilmäiset robotin muuttuvat tykeiksi ja muuta sellaista. Näköjään Disneyn muppeteiltakin on tulossa elokuva, kun ovat ryhtyneet sponsoreiksi.

Ja asiasta kolmanteen: tänään on myös murmelin päivä eli groundhog day, jolloin katsotaan, jatkuuko sää vielä talvisena vai alkaako kevät. Mistään ei olla vielä raportoitu, onko murmeli herännyt talviuniltaan. Ehkei se ole niin tärkeää kuin tämä peli, joka päättyi nyt. Paperisilppu peittää areenan. Itkeviä ja iloitsevia kasvoja. Kameroita joka puolella. Turva- ja järjestysmiehiä ei näköjään tarvita, vaikka kenttä on täynnä väkeä. Ja mainoskatko.

Linkki


Super bowlista eli amerikkalaisen jalkapallon finaalista http://www.nfl.com/superbowl/48