tiistai 28. tammikuuta 2014

Marimekkoa ja Suomi-mainosta

Marimekon paitoja, tyynyjä, sateenvarjoja, kankaita jne. suomalaisten kokoelmista.

(Pari muokkausta 1. ja 9.2.2014 liittyen klubin FB-sivuihin ja Marimekkoa myyvään kauppaan Elmwoodilla.)

Tänään ei oikeastaan haitannut, että koulut olivat pakkasen takia kiinni, koska meillä oli muuta kiinnostavaa puuhaa. Lähdin poikien ja yhden suomalaisystävättäremme kanssa skandinaavien kokoukseen Orchard Parkiin.

Suomalainen emäntä oli meille etukäteen kertonut, että paikanpäällä on Marimekko-teema, johon toivotaan lisää rekvisiittaa. Luulin, ettei minulla ole mitään Marimekkoa, mutta sitten aloin tutkia kaappeja. Löytyi yksi Mika Piiraisen suunnittelema mustavalkoinen mekko, kolme erilaista meikkipussia ja yksi muovipussi, jonka alkuperä on arvoitus. Ystävätär muisti ottaa mukaan kaksi Marimekon unikkomukia.

Lusikkaleipiä, toskaleivoksia, juustokakkuja... aah!
Lisäksi laitoin kassiin Suomi-esitteitä, joita oli tilannut Matkailunedistämiskeskukselta vuosi sitten ennen Amerikkaan lähtöä. Tämä kokous oli oiva tilaisuus niiden jakamiseen oikeanlaisen kohderyhmän takia, sillä periamerikkalaisia Suomi ei ole kiinnostanut.

Koska kokous oli päiväsaikaan, osallistujia oli tusinan verran. Suomi, Ruotsi ja Tanska olivat edustettuina, ja ilmeisesti myös Norja ja yllättäen Venäjä. Kahvipöytä notkui herkkuja ja Marimekkoa. Makoisa tarjoilu oli yksi syy, miksi pojat viihtyivät erinomaisesti. Muina viihdykkeinä olivat suloiset kissat ja kiehtovat lelut.

Unikkoa verhoissa ja päällä


Yksi suomalainen piti leppoisan kahvittelun aikana pienen esitelmän Armi Ratian ja Marimekon historiasta. Muut joivat Marimekko-mukeista. Minä ja ystävättäremme toimimme mannekiineina, mihin meitä oli houkuteltu ennen muiden vieraiden saapumista. Marimekot päällämme teimme pikku pyörähdykset.

Kerroin myös suhteestani unikkokuosiin. Minun on vaikea olla ajattelematta, etteikö jollakulla olisi verhot päällä, kun suuressa mekossa näkyy unikkoja. Syy on se, että kotona 70-luvulla oli pirteät kelta-valko-musta-oranssit jättiunikot keittiön ikkunoissa. Seuraavana vuosikymmenenä kestävä kangas päätyi tiipiin rakennusaineeksi. Mutta onhan Marimekon kuosit raikkaita ja pirteitä, ja ne saavat hyvälle tuulelle.

Taustalla mekkoja, pöydällä pussukoita ja kangasnäytteitä.
Suomalaiset olivat nähneet vaivaa keräämällä käsittämättömän määrän Marimekko-tavaraa yhteen huoneeseen, joka oli kuin kauppa. Siellä riitti ihasteltavaa. Nyt jälkikäteen muistan, että onhan meillä täällä Buffalon-kodissa viisi Marimekon pyyhettäkin.

Buffalossa on kuulemma kaksi kauppaa, joissa myydään joitain Marimekon tuotteita. Kukaan ei muistanut kauppojen nimiä, mutta yksi on Elmwood Avenuella. Unohdin selvittää tarkan sijainnin.

(Lisäys 9.2.14: Se kauppa on Ró, pari pari katua West Ferryltä pohjoiseen.)

Oli oikein virkistävä päivä. Kiitos!

Linkkejä


Marimekko https://www.marimekko.fi/ JA https://us.marimekko.com/#
Mistä löytyvät Buffalon skandinaavien klubin nettisivut? En löytänyt. Lisäys 1.2.14: ei  niitä nettisivuja ole, mutta kutsusta pääsee Facebook-ryhmään. ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti