Jee, olen saanut myytyä enemmän appelsiineja kuin uskoin! Jos, hyvä lukija, satut edellisistä jutuistani muistamaan, niin olen ollut mukana ison A:n koulun varainkeruukampanjassa. Tehtäväni oli myydä sekä ensi vuoden seinäkalentereita että appelsiineja, greippejä ja tangeloja (nekin on jotain appelsiinin näköisiä sitruksia).
Arvaapas montako kiloa myin sitruksia? (Jos painomuunnin on hallussa, laskit tuloksen jo otsikon lukiessasi.) Vastaus on 91 kiloa. Aika hyvin mielestäni. Koulun asettama hurja tavoite olisi kyllä ollut paljon suurempi kuin tuo luku, nimittäin melkein 160 kiloa, mutta puolustan omaa saavutustani sillä, etten tunne täällä kovinkaan paljon ihmisiä, joille myydä. Kiitos kaikille hedelmien ostajille, jotka sattuvat lukemaan tätä blogia.
Kalentereita sain kaupaksi vain kahdeksan, mutta on sekin jotain. Haluan erityisesti kiittää kaukaisinta kalenterin tilaajaa eli anoppia. Kalenteri tulee jouluksi meidän mukanamme Suomeen. Jos joku vielä haluaa Buffalo-seinäkalenterin (14 dollaria/11 euroa), niin voi ottaa minuun yhteyttä, sillä pidän paria kappaletta varalla.
Kaupoista puheen ollen, täällähän joulumyynti lähti jo aikoja sitten vauhtiin niin kuin varmasti Suomessakin. Joulua lähempänä on kuitenkin toinen suuri juhla, Thanksgiving Day, tämän kuun viimeisenä torstaina. Laitan aiheesta jonkin tietopaketin tänne blogiin jokin päivä.
Katsotaan, minkä juttuinspiraation saan sitä ennen. Uskonnosta ja politiikasta en ole kirjoittanut mitään... Mahdanko kirjoittaakaan? Ovat ne niin vaikeita aiheita... Toisaalta, jos ne kuorii kuin appelsiinin: ensin on vaikea päästä alkuun, sitten vähän roiskuu ja tirskuu ja kirvelee silmiä, mutta lopulta, ah, miten mehukasta ja ravitsevaa. - (Tähän aasinsiltaan on jo kirjoittajan syytä lopettaa ja mennä nukkumaan.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti