torstai 6. maaliskuuta 2014

Suomen ja Yhdysvaltain koulutusjärjestelmien erot

(Täydennys 7.3.14: Yksi blogilinkki lisätty loppuun.)

Sain kutsun Daemen Collegeen kuuntelemaan suomalaisen professorin luentoa Suomen koulutusjärjestelmästä. Yli kaksituntinen tilaisuus oli kiinnostava, vaikkei sen anti yllättänyt minua. Sen sijaan tilaisuus tuki käsityksiäni suomalaisen ja yhdysvaltalaisen koulutusjärjestelmän keskeisistä eroavaisuuksista. Tein niistä taulukon jutun loppupuolelle.

Kehittyminen oppimistulosta tärkeämpi


Ennen varsinaista esiintyjää, professori Tiina Silanderia, puheenvuoron käytti Daemen Collegen opettajankoulutuslaitoksen apulaisdekaani Elizabeth Wright. Wright tiivisti yllättävän erinomaisella tavalla Suomen koulutusjärjestelmän ja myös kulttuurin parhaat puolet. Esiin nousivat mielestäni koulutuksen tasavertaisuus ja tehokkuus sekä kulttuurin ei-materialistisuus ja luonnonläheisyys. Wright on vieraillut Suomessa ja tehnyt yhteistyötä sekä Helsingin että Jyväskylän yliopiston kanssa.

Tiina Silander on Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen johtaja. Hän on nyt kuukauden verran täällä Buffalossa. Hän on ehtinyt tutustua erilaisiin kouluihin ja täkäläiseen koulutusjärjestelmään. Silander esitteli lyhyesti Suomen koulutusjärjestelmän rakenteen ja keskittyi erityisesti opettajankoulutukseen. Hän korosti peruskoulun tasavertaisuutta ja opettajien autonomisuutta. Hän toi esiin myös opiskelijoiden arviointia, joka poikkeaa suuresti yhdysvaltaisesta systeemistä. Silander esitteli hyvin suomalaisen koulutuksen keskeisiä rakenteita ja ominaisuuksia.

Yleisönä oli opetusalan väkeä, joka vaikutti olevan hyvin yksimielinen siitä, että oppilaiden valtakunnallinen testaus Yhdysvalloissa ei toimi. Yksi yleisön edustaja totesi pitkälle standarisoidusta opetussuunnitelmasta testeineen, että se on "one size fits all" eli kaikkien pitäisi sopia yhteen muottiin. Siihen Silander totesi oivaltavasti, että "one size fits no-one" eli se muotti ei lopulta sovi kenellekään. Hän sai siitä ablodit.

Silanderille esitettiin useita kysymyksiä. Yksi nainen ihmetteli suomalaisen opettajan ammatin korkeaa arvostusta ja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuksen sisäänpääsyprosenttia, joka on viime vuosina ollut alle neljän. Hänen mielestään myös Yhdysvalloissa opettajaksi haluavat pitäisi testata. Yksi mies ihmetteli, mitä sitten tapahtuu, jos hakija ei tule valituksi opettajankoulutukseen. Yhdysvalloissa sellaisesta hylkäyksestä alkaisi kolmas maailmansota.

Yksi kuulija oivalsi oikein, että Suomi on hyvin heterogeeninen, vauras ja pieni maa, jossa jossain määrin opetuksen järjestäminen ja opettaminen on helpompaa kuin monikulttuurisessa Yhdysvalloissa, jossa on paljon köyhyyttä ja nälkää näkeviä koululaisia, jotka eivät ole kotona oppineet tottelemaan aikuisia. Yksi mies kysyi, mikä Suomessa opettajaopiskelijoille on vaikeaa. Silander sanoi, että työskentely lasten vanhempien kanssa, mikä varmasti pitää paikkansa.

Silanderin mielestä Yhdysvalloissa kannattaisi keskittyä opettajankoulutuksen kehittämiseen sen sijaan, että paljon resursseja laitettaisiin suoraan kouluihin tarpeellisten muutosten aikaansaamiseksi. Hyvän koulutuksen saaneet opettajat ovat sitten omassa työssään niitä muutoksen tekijöitä.

Yhdysvaltain ja Suomen koulutusjärjestelmien erot


En tehnyt muistiinpanoja esiintyjien puheista, mutta muistinvaraisesti ja omiin käsityksiini pohjauten esitän alla joitakin keskeisiä eroja Suomen ja Yhdysvaltain koulutusjärjestelmien välillä:


Suomi
-          Koulutuksen tasa-arvoisuus tärkeä
-          Koulut ovat samantasoisia ja opetuksen laatu tasaista
-          Yksityisiä kouluja erittäin vähän
-          Opettajilla on korkea koulutus, myös lastentarhanopettajilla
-          Opettajan ammattia arvostetaan ja opettajiin luotetaan
-          Opettajat ovat autonomisia eikä heitä valvota
-          Opettajat tekevät itse oppilailleen sopivia kokeita ja keskittyvät oppimisprosessin arviointiin
-          Opettajat saavat tietoa kunkin oppilaan kehityksestä havainnoimalla heitä
-          Ulkoilu ja lämmin, terveellinen ruoka koulupäivän aikana ovat tärkeitä
-          Lapset kävellen/pyörällä kouluun
-          Leikki nähdään tärkeänä lapsen kehityksen kannalta
-          Opetustunteja ala-asteella on viikossa parikymmentä
-          Oppilaat oppivat
-          Opettajankoulutuslaitos valitsee sopivimmat hakijat opettajankoulutukseen
-          Opettajankoulutukseen hakijat testataan myös psykologisin testein
-          Opettajaksi opiskelu on ilmaista
Yhdysvallat
-          Varakkailla mahdollisuus valita koulu
-          Koulujen resurssit poikkeavat suuresti toisistaan
-          Yksityisiä kouluja paljon
-          Opettajilta ei vaadita korkeaa akateemista koulutusta
-          Opettajiin ei luoteta ja raha nähdään motivaationa opettajan työhön
-          Opettajia valvotaan ja testataan, ja heillä on siksi kovat paineet
-          Oppilaat testataan valtakunnallisin kokein, jotka mittaavat tulosta eivät prosessia
-          Valtakunnallisista testeistä hyötyvät vain niitä tekevät yritykset, jotka saavat rahaa
-          Minuuttiaikataulu ja halpa pikaruoka ovat tärkeitä (ei ulkoilua)
-          Lapset menevät koulubussien kyydissä
-          Akateemisten taitojen opettaminen jo 3-vuotiaille on tärkeää
-          Koulupäivät on rakennettu pitkiksi, opetusta paljon
-          Oppimistulokset heikkoja
-          Kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan opettajaksi, ei testejä
-          Alalle soveltumattomatkin pääsevät opiskelemaan
-          Opiskelijat maksavat koulutuksesta

Terveisiä Suomeen!


Tilaisuuden jälkeen oli lyhyt vastaanotto cocktailtarjoiluineen, jolloin minulla oli mahdollisuus puhua Silanderin kanssa. Hän oli hyvin otettu yhdysvaltalaisten vieraanvaraisuudesta ja ihmisten ystävällisyydestä ja iloinen, että hän tarttui mahdollisuuteen tulla vierailijaksi Daemen Collegeen. Hän on saanut paljon uusia näkökulmia kotiinviemisiksi.

Kiitos, Tiina hienosta esityksestä! On hienoa, että monet suomalaiset maailmalla puhuvat tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta ja voivat antaa esimerkkejä siitä, miten ne voivat käytännössä toteutua. Kaikkea hyvää sinulle jatkoon! Olkaamme kiitollisia siitä, että meillä on ollut mahdollisuus opiskella ja saada hyvä koulutus; siihen ei kaikilla länsimaissakaan ole mahdollisuutta.

Lopuksi haluan laittaa tähän linkin Buffalossa työskentelevän/työskennelleen professorin, Jyrki Loiman, Mekaaninen arviointi pilaisi koulutusjärjestelmämme -artikkeliin , joka on julkaistu Helsingin Sanomissa. Hän kirjoittaa, että testaus tappaa luovuuden. Hänen mielestään tasokas opettajankoulutus ja opettajille annettava tuki heidän työssään on olennaista.

Linkkejä


Daemen College http://www.daemen.edu/Pages/default.aspx
Jyväskylän yliopisto https://www.jyu.fi/
Amerikkalaisen opettajan blogi Suomesta (englanniksi) http://www.taughtbyfinland.com/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti