Kaliforniassa: Montereystä Santa Monicaan

Big Surin suunnan jyrkänteitä.

Montereystä matka jatkui kohti seuraavaa yöpymispaikkaa Santa Barbaraa. Alkumatka oli aikamoisen kiemuraista tietä jyrkänteiden reunoilla ja vuorenrinteillä. Takapenkki pohti, minkä kivisen vuoren päällä asuu hyvis ja minkä pahis. Välillä sieltä kuului unista tuhinaa tai valitusta liian mutkaisesta tiestä. Mustat ja punapäiset kondori(?)kotkat lentelivät yläilmoissa meren kuohutessa alhaalla.

Julia Pfeiffer Burns State Park oli hyvä taukokohde, josta sai valita lyhyitä polkuja kierrettäväksi. Valitsimme sen, mitä Fodorsin matkaopaskirja suositteli: reitin vesiputoukselle. Ja kannattihan se. Kuljimme rinteen reunaa jonkin matkaa, ja sitten eteen avautui paratiisimainen näkymä alas lahdenpoukamaan, johon laski keskeltä jyrkännettä kapea vesiputous suoraan meren aaltoihin. Tuota näkymää katselivat 1800 - 1900-lukujen taitteessa myös eräs varakas pariskunta aamuisin makuuhuoneestaan kaukaa mäen päältä. Enää heidän talostaan oli jäljellä vain rauniot, joita tuuli tuiversi.

Paratiisimaiseen poukamaan lienee pääsy vain rohkeilla sukeltajilla tai vuorikiipeilijöillä.

Kuivia kumpuja ja karjaa sisämaan puolella.

Tällä pitkällä päivämatkalla pysähtelimme useille näköalapaikoille ja ajankuluksi laskimme myös, miten monta Mustangia mahtuu kymmenen vastaan tulevan auton joukkoon. Päädyimme arvioon yksi kymmenestä. Todennäköisesti suurin osa vuokra-autoja.

Kiemuraisilta teiltä päästyämme, maasto alkoi madaltua ja tasaantua. Näkyi karjaa, hevosia ja niiden joukossa yksi seepra. Myös oikea cowboy ratsasti laitumillaan. Viinitarhoja ja palmuja vilisti ohi.

Kuumia rantoja ja viileä meri

Toinen hieno pysähdyspaikka, josta matkaopaskirjamme ei hiiskunut mitään, oli Avila Beach. Siellä oli kiva merirosvoleikkipuisto ja suojaisa merenranta, jolta keräsimme simpukoita ja muutamia ravunkuoria. Kun vuoksi alkoi nousta, jatkoimme matkaa auringonlaskussa.

Aamulla käyskenneltiin Santa Barbaran keskustassa ja kiivettiin vanhan oikeustalon torniin, josta avautui näkymä espanjalaisvaikutteisen kaupungin ylle. Espanjalaiset valloittivat alueen joskus 1500-luvulla sen jälkeen, kun Kolumbus löysi Amerikan 1492. - Kirjastossa käytiin vilkaisemassa paikallisten taiteilijoiden näyttelyä ja äänestettiin yleisön suosikkia. Pojat tykkäsivät pyssyjutuista. Ja sitten taas matkaan, ensin moottoritietä (101) ja sitten rantatietä (1) pitkin.

Näkymä yli espanjalaistyylisen Santa Barbaran.

Malibu oli surffailijoiden mieleen, sillä heitä keikkui aalloilla kuin hylkeitä. Ajoimme kylän läpi, ja sen tunnelma oli sen verran rento, etten ihmettelisi, jos baarien suosituimpiin drinkkeihin kuuluisi "sex on the beach". Me kuitenkin etsimme pieniaaltoisempaa rantaa, jonka löysimme Santa Monicasta. Pojat tykkäsivät juosta rannan tyrskyjä karkuun ja rakennella hiekkalinnoja, lähes samanlaisia mitä vuorenrinteillä näytti olevan. Rannalta ei löytynyt simpukoita; tosin niitä kertyi jo eilen pussillinen. Pelikaanilta näyttävät linnut saalistivat merellä lokkien kanssa. Los Angeles - enkelten kaupunki siintyi sinisenä pilvien kehystämänä lähellä taivaanrantaa.

Matka jatkuu. Siispä lisää asiaa ja sen sellaista seuraavassa blogitekstissä jossain vaiheessa.

Linkkejä

"Putouspuisto" http://www.parks.ca.gov/?page_id=578
Avila Beach http://www.visitavilabeach.com/
Santa Barbara http://www.santabarbaraca.com/
Malibu http://www.ci.malibu.ca.us/index.aspx?NID=93
Santa Monica http://www.santamonica.com/