Pikku A ja iso A aloittivat eskarinsa loman takia paria viikkoa myöhemmin kuin muut. Huomenna isolla A:lla on kolmas päivä eskarilaisena ja pienellä toinen päivä "pikku eskarina". Iso A aloitti uudessa paikassa, koska ei ikänsä puolesta voinut jatkaa vanhassa. Hän käy kolmena päivänä viikossa ja pieni kahtena, molemmat siis eri paikoissa, joten äitsykällä riittää ajamista.
Ensin viedään iso varttia yli kahdeksaksi ja sen jälkeen pieni vanhaan tuttuun paikkaan. Sitten klo 14.40 haen ison, jonka kanssa teen kotona eskaritehtäviä suomalaisesta eskarikirjasta. Tänään iso A etsi samanlaisia pareja leijojen joukosta, piirsi rasteja ja L-kirjaimia, etsi U-kirjaimia sanojen keskeltä ja sellaista. Pikku A:n haimme neljältä. Hän kertoi olleensa suruissaan, kun äiti lähti, mutta sitten se tunne meni ohi, kun kaveri lainasi leluaan. Pyssyleikkejä hän oli pihalla leikkinyt tuttujen kavereiden kanssa.
Iso A on tykännyt eskarista (kinderkartenista), vaikkei olekaan innosta hihkunut. Mutta nyt olikin vasta toinen päivä uudessa paikassa. Entisestä päiväkodista (kindergartenista) hieman tuttuja kavereita on ainakin kolme. Opettajaankin hän on ehtinyt tutustua kesällä vanhassa paikassa, jossa tämä oli sijaistamassa.
Itse odotan, milloin minulle aletaan tarjota niitä vapaaehtoistöitä ison A:n koulusta. Olen nimittäin ilmaiseksi työvoimaksi lupautunut. Koulu on uusi ja siellä hommat ovat vähän vaiheessa, mutta sain lapun, että ensi maanantaina on vanhempainkokous, jossa vapaaehtoistyöasiat ovat listalla. Listalla oli myös lahjoitustoiveita. Muun muassa vessapaperia ja juomavettä toivotaan vanhempien tuovan. Aika erikoista, vai mitä? Menevätköhän vanhempien maksamat rahat vain palkkoihin? Lounaanhan teen isolle A:lle mukaan, mikä on täällä normaali käytäntö. Onneksi pikku A:n hoitopaikka on poikkeus, sillä siellä on oma keittiö ja kokki, ja lapset saavat vuoron perään leipoa sämpylöitä ja muffineja. Ja vessapaperiakaan ei sinne ole tarvinnut viedä.
Jännä syksy siis edessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti