sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Ruostevyöhykkeellä kauneutta etsimässä

Ruosteinen nostosilta vie vanhan kanavan saarelle.
Rust Belt sanotaan Buffalosta ja muista järvenrantakaupungeista, joilla teollisuuden kultakausi on muuttunut ruostekaudeksi. Aikanaan, kun tukkeja ja kauppatavaraa kuljetettiin Suurilla järvillä, teollisuus luonnollisesti keskittyi rannoille. Nyt vanhat tehdasrakennukset ja hallit ovat rapistuneita, ikkunat rikki, raiteet ruosteessa. Suomessakin rautatiet ja valtatiet kulkevat kauniiden järvien rantoja samoista syistä.

Ylöspäin yhdessä, Buffalo nousee.
Sinnikkäästi kuitenkin pienetkin rantakaistaleet pyritään ottamaan virkistyskäyttöön tai muuten vallataan täälläkinpäin maailmaa. Pienen kivenmurikan päälle voi mennä onkimaan, vanhat seinät kelpaavat graffitien maalaamiseen, pyörätien saa kapealle rantakaistaleelle ja taiteelle on tilaa missä vain.



Vanhan kanavan laitamia verkkoaidan läpi nähtynä.
Lienee hylätty viljamakasiini.
Rannoilla tuulee, metalli kiiltää.
Uusi, puinen pyörätie kulkee ohi ruosteisen vyöhykkeen ja järvenrantapusikon.

P.S. Vaihdoin kansikuvan, kuten jo ehkä huomasitkin. Kävimme Hamburgin rannoilla viilentymässä, koska on tosi kuumia helteitä pidellyt. Nyt on varjossa 30 astetta, ja kello on kahdeksan illalla. Huh hellettä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti