Moottoreita, Obamaa ja koulutusta

Aloitetaan ensimmäisestä: General Motorsin Tonawandan moottoritehtaalla oli avoimet ovet tehtaan 75-vuotissyntymäpäivien kunniaksi, ja sinne piti tietenkin mennä uteliaisuudesta. No niin, moottoreita siellä siis koottiin ja autojakin oli nähtävillä. Päällimmäisenä jäivät mieleen robotit ja lukuisat laatutestit, joita moottoreiden osille tehdään. Yhteenkin kappaleeseen puhallettiin vetyä, koska sen atomi on pienin, ja sitten jollain laitteella tutkittiin, pääseekö yksikään vetyatomi mistään liitoskohdasta ulos. Tarkkaa hommaa. Yhdestä moottorista testataan 1 660 kohtaa, esim. paineita sylinterissä ja sellaista. Jospas nuo kuvat kertoisivat enemmän...

Työntekiijät olivat isänmaallisessa hengessä työn touhussa ja ylpeinä esittelivät osaamistaan. Kaikilla vierailijoilla piti olla kunnon kengät ja suojalasit, joita annettiin lainaan kaiketi mahdollisen metallipölyn takia.

Robotit ovat niin sanotusti lentäviä, sillä ne liikkuvat pareittain ylhäällä kiskoja pitkin. Robotit ovat myös muunneltavissa erilaisiin hommiin, mikä tehtaan tulevaisuuden kannalta on hyvä asia.

Chevrolet 6,2 L, V-8 EcoTec 3:n moottori.

Tuotanto alkoi tehtaalla 1930-luvulla ja 40-luvulla siellä tehtiin moottoreita myös armeijan lentokoneisiin. Tämä Corvette lienee vuodelta 1953.

Pace car Corvette eli sellainen auto, joka ratakisoissa rauhoittaa muita autoja edellä ajamalla. (Parempaa selitystä en keksinyt tuolle johtotehtävässä olevalle menopelille.)

Obama korosti koulutusta

Presidentti kävi torstaina täällä Buffalossa ja tsemppasi korkeakouluja parantamaan laatuaan ja alentamaan hintojaan. Kohderyhmä oli sen verran rajattu, etten poikien kanssa viitsinyt lähteä yliopiston auditorioon, mutta perjantaina luin sanomalehdestä presidentin sanomisista. Mietityttämään jäi Obaman lause "We can't go about business as usual", millä hän tarkoitti, ettei yliopiston päätehtävä ole tehdä bisnestä. Hän myös oli toistanut useaan otteeseen, että keskiluokan väelle ja sinne pyrkiville pitäisi olla varaa korkeakoulutukseen.

Suomessahan yliopistot ovat menneet yhä bisnesmäisempään suuntaan, mistä yliopistossa työskentelevät eivät oikein ole tykänneet päinvastoin kuin valtio, joka sai porkkanallaan yliopistot kerjuulle yksityisen rahan perään. No, eihän näiden kahden maan systeemejä voi täysin verrata. Mutta esimerkiksi tavoiteajassa valmistuneitten prosenttiosuuksia voisi tarkastella. Alla on muutamia kiinnostavia lukuja nelivuotisista koulutuksista näillä seuduin:

D'Youville College

• opiskelijoita n. 2 1000
• 40 % valmistuu alle 6 vuodessa
• lukuvuosimaksu n. 22 000 dollaria
• stipendin tms. tuen saajia n. 90 %
• vuosittainen laina n. 10 000 dollaria

Buffalon yliopisto

• opiskelijoita n. 19 000
• 70 % valmistuu alle 6 vuodessa
• 20 % lopettaa opiskelun
• lukuvuosimaksu n. 8 000 dollaria
• stipendin tms. tuen saajia noin puolet
• vuosittainen laina n. 7 600 dollaria

Rochesterin yliopisto

• opiskelijoita n. 5 800
• 85 % valmistuu alle 6 vuodessa
• lukuvuosimaksu n. 44 000 dollaria
• stipendin tms. tuen saajia n. 80 %
• vuosittainen laina n. 6 400 dollaria

 Vastaavia opinahjoja on kymmenisen lisää.