torstai 6. kesäkuuta 2013

Hyvää ja pahaa

Kaikenlaisia yllätyksiä sitä voi kohdalle osua. Kerron tässä muutamasta tapauksesta.

Kivoja yllätyksiä
Hyvin pyörii!

Menimme yksi ilta lennättämään leijoja, kun huomasimme Buffalon jonglöörausklubilaisia puiston laidalla temppuilemassa. Menimme viereen seuraamaan hula-hulavanteiden pyöritystä ja keilojen heittelyä, kunnes eräs iäkäs jonglööri tuli ja kysyi, haluavatko pojat kokeilla temppuja. Mikäs siinä. Pian poikien pään päällä pyörivät hyrrät ja käsissä kepin päässä lautaset. Se oli hauskaa!

Siskoni anopin ja muutaman välikäden kautta sain erään Buffalossa asuvan suomalaissyntyisen, iäkkään naisen yhteystiedot. Otin tietenkin yhteyttä, ja nyt näyttää siltä, että hän on järjestämässä juhannusjuhlia muutamille täällä asuville suomalaistaustaisille. Tiedossa olisi saunomista ja uimista, ehkä mahdollisesti myös pikku kokon polttoa.

Viime kerralla jalkapalloharjoituksissa tapasimme sattumalta nuoren naisen, joka puhui suomea ja joka asuu perheineen varsin lähellä meitä. Vaihdoimme puhelinnumerot ja ilmeisesti tapaamme tämän kuun aikana uudestaan. Pojat saavat siis uusia leikkikavereita.

Ikäviä sattumuksia

Kaupungissa toimii neljä eri jengiä, jotka terrorisoivat ja hoitavat bisneksiään omilla alueillaan. Yöaikaan niillä alueilla ei kannattaisi välttämättä liikkua, mutta kerran kuitenkin jouduin pimeällä ajamaan yhden sellaisen tienoon läpi, koska tunsin sen reitin parhaiten ja ajattelin, ettei pääkadulla mitään ihmeempää toimintaa kuitenkaan ole. Olin väärässä. Sain perääni ison maasturiauton, joka ajoi melkein puskurissa kiinni ja vilkutteli valoja. Olin niin kuin en olisi huomannut samalla miettien, miten siitä pääsee eroon. Ajoin rauhallisesti ja tarkkailin peilistä, mitä auto meinaa. Sama meno jatkui muutaman korttelin, kunnes liikenneympyrästä se ei enää lähtenyt seuraamaan niin sanotusti reviirinsä ulkopuolelle - onneksi. No en aja enää pimeällä siellä ja päivälläkin harkitusti.

Oven takaa, siis ulkopuolelta, löytyi kirje, joka oli osoitettu vuokraisännällämme. Teksti oli järkyttävää. Olimme muka sanoneet jotain ilkeää italiaksi ja saksaksi tälle kirjoittajalle, joka tuntui olevan valmis johonkin jatkotoimenpiteisiin. Teksti oli ihan pimeää. Luetutin sen alakerran naapurille, joka totesi sen olevan erään naisparan sekoilua. Kyseinen henkilö on ennenkin kirjoitellut erittäin ystävälliselle vuokraisännällämme kummia juttuja ennen meitä. Nainen on harmiton harmaapää, mutta välteltävä. Olemme nähneet hänet useasti kävelyllä.

Tällaista tällä kertaa. Saa kommentoida.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti